Onnittelut uudesta blogistasi!

Tämä on esimerkkiartikkeli. Uutta sisältöä voit luoda blogin hallinnan kautta. Voit poistaa tämän artikkelin artikkeliarkiston kautta.

enäjän presidentin Vladimir Putinin neuvonantajiin kuuluva valtiotieteilijä Sergei Markov varoittaa muun muassa Suomea ja Ruotsia venäläisvihamielisyydestä ja "russofobiasta".

-Viisi, kuusi maata Euroopassa ovat listan kärjessä, kun puhutaan venäläisvastaisuudesta. Näitä ovat Ruotsi, Puola, Baltian maat ja Suomi, Markov sanoo ruotsalaisen Svenska Dagbladetin haastattelussa.

Markov pitää erityisesti Suomen kantaa “käsittämättömänä”.

 

-Suomi on vain voittanut taloudellisesti Venäjän-kaupan ansiosta. Syynä ei voi olla mikään muu kuin Ruotsin ja Baltian maiden vaikutus Suomeen.

Venäläisvastaisuus näkyy Markovin mukaan muun muassa suhtautumisessa Ukrainan kriisiin.

-Esimerkiksi, kun väitetään, että (Ukrainan uusi presidentti) Poroshenko valittiin vapailla vaaleilla, hän sanoo.

Samassa yhteydessä Markov varoittaa, ettei Venäjää saa ajaa nurkkaan.

-Jos niin käy, tuloksena voi olla kolmas maailmansota.

 

 

-----------------

 

HYVINVOINNIN LOPPU JA VAIKEUKSIEN ALKU  (samannimisen luvun alku Heikki Ylikankaan kirjasta "Nuijasota")

 

Kustaa Vaasan poikien aikana valtakunta kiertyi lopullisesti kamppailuun, joka alkoi Suomenlahden kauppaherruudesta ja siihen liittyen Baltian omistuksesta sekä laajeni vihdoin taisteluksi koko Itämeren valtiudesta. Vuonna 1561 suoritettu Tallinnan miehitys pani liikkeen alkuun. Viron valtaus oli syynä tappiolliseksi kääntyneeseen Tanskan sotaan 1563-1570 ja jälkimmäisenä vuonna puhjenneeseen Venäjän-sotaan, joskin tämän syttymisessä oli merkitystä myös Suomen [virheellinen termi, tässä yhteydessä J.L.] itärajan ongelmilla. Asutus Suomessa oli oli nimittäin työntntynyt ja työnnetty aikoinaan sovitun Pähkinäsaaren rauhan (1323) rajan yli itään ja pohjoiseen. Sota Venäjää vastaan raivosi 25 vuotta, tosin kolmen ajallisesti mittavan aselepokauden keskeyttämänä. Kamppailu alkoi Juhana III:n aikana (hallitsi 1568- 1592) ja päättyi hänen poikansa Sigismundin hallitsessa (1592-1599) vuonna solmittuun Täyssinän rauhaan ja Ruotsin voittoon. Venäjä tunnusti rajaksi asutusta myötäilevän linjan Raja-joelta Jäämereen ja Liivinmaan kuulumisen Ruotsille. Tulos merkitsi välietappia Ruotsin vuosisataisessa itäisessä laajentumispolitiikassa, jonka tavoitteena oli Venäjän sulkeminen Itämereltä ja Venäjän-kaupan saaminen Ruotsin kontrolliin. Päämäärä saavutettiin vuonna 1617 solmitussa Stolbovan rauhassa.